OPAS NUORISOSIRKUSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEEN

Tämän oppaan tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen tietoa sekä linkkejä lisätiedon hakemiseen. Syvempää tietoutta muun muassa lajeista ja esiintymisestä löydät Pienestä Sirkusoppaasta.

Suomen Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöistä osalla on pitkät perinteet yhteistyön tekemisestä, joten neuvoja kannattaa kysellä rohkeasti. Tärkeintä on halu kokeilla ja oppia uutta, kaikki muu tulee yrityksen ja erehdyksen kautta rutiiniksi muodostumisen myötä. Jokainen on joskus ollut ensikertalainen niin sirkusharrastuksen kuin toiminnan aloittamisenkin parissa.

 

Lähde liikkeelle miettimällä:

1. Sirkuskerho vai -koulu?

Millaista sirkustoimintaa haluat järjestää ja minkä tarpeen pohjalle? Onko se yleistä kerhotoimintaa, liikuntaa, harrastusta, nuorisotyötä vai taidetta? Vai onko pidemmän tähtäimen tavoitteena järjestää taiteen perusopetusta? Tämä määrittää myös pitkälle sitä, mitä rahoitusta/tukea voit hakea. Kaupunkien nuoriso-, liikunta-, opetus- ja kulttuuritoimilta voi hakea rahoitusta sen perusteella, minkä alaisuuteen määrittelet kerhotoiminnan kuuluvan. Eri kunnat ja kaupungit myöntävät rahoitusta eri perustein, joten kannattaa tutustua muiden paikallisten kerhojen rahoituskanaviin.

www.oph.fi

 

2. Millainen toimintamuoto olisi sopivin?

Monet Suomen Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöistä toimivat yhdistyspohjalta. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan kolme perustajajäsentä. Yhdistystoiminnasta lisää tietoa löytyy täältä: https://www.prh.fi

Vaihtoehtona on perustaa yritys. Yritysmalleista soveltuvin on toiminimellä toimiminen, mutta osakeyhtiö tai osuuskuntakaan eivät ole poissuljettuja. Huomioi, että usein vain yhdistys voi hakea apurahoja!

 

3. Käytännön työn onnistuminen vaatii monia yksinkertaisia asioita:

– Toimivat tilat (treenaus-, pesu- sekä harjoitustilat, sähkö, vesi, ota huomioon tilan korkeus), joiden vuokrausta voi tiedustella esimerkiksi paikalliselta liikuntatoimelta, seurantalolta tai urheiluhallilta.

– Välineistö; osan välineistöstä voi tuottaa itse (katso ohjeita täältä), lainata tai hankkia edullisesti toisesta nuorisosirkuksesta (esimerkiksi heidän uusiessa kalustoaan).

Lista Nuorisosirkusliiton jäsensirkusten lainattavista olevista välineistä löydät täältä. Sirkusvälineitä myyviä liikkeitä ovat mm. Punanaamio, pilailukauppa Pilapala, Markku Purho Ky ja Pilailupuoti

– Markkinointi, tiedotus sekä vakuutukset (järjestäjän vakuutus kattaa välineet, ryhmävakuutus harrastajille, kannattaa myös kannustaa vanhempia hankkimaan lapsille kattava tapaturmavakuutus)

– Ensiaputaidot ja ensiapupakkaus. Vaikkei mitään vakavampaa tapaturmaa sattuisi, pienetkin venähdykset ja tärähdyksetkin vaativat nopeaa ensiapua.

 

4. Toiminnan rahoitus

Pitkäaikainen rahoitus on hyvä miettiä kuntoon. Tulonlähteitä ovat mm. osallistumismaksut, esityspalkkiot ja avustukset. Ota selvää, miten muut samalla paikkakunnalla toimivat kerhot on rahoitettu. Montaa yhdistystä pyöritetään alkuun talkoovoimin, joten kannusta harrastajien vanhempia mukaan toimintaan.

Toimintaan voi hakea myös rahoitusta tai avustuksia erilaisilta säätiöiltä, rahastoilta, yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, kunnilta ja Taiteen keskustoimikunnalta. Lisää apurahahauista linkeissä.

Avustushakemukseen kannattaa panostaa ja jos mahdollista, hakea oppia hakemuksen jo tehneeltä. Kysy lisää Suomen Nuorisosirkusliiton toimistolta myös järjestöjen välisestä kummitoiminnasta. Työmarkkinatuki toimii joissain tilanteissa työllistäjänä, ja nuoria palkatessasi kannattaa varmistaa olisiko mahdollista saada palkkaukseen tukea esimerkiksi ELY-keskuksilta tai hyödyntää Sanssi-korttia (www.mol.fi). Hyödynnä lisäksi mahdollinen monikielisyys tai erityisryhmien tukemisen kautta saatavat avustukset.

 

5. Mistä opettajat?

Ota yhteyttä lähimpään Suomen Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöön ja kysy yhteistyömahdollisuudesta. Monilla jäsenyhteisöillä on yhteisiä opettajia. Klikkaa myös kouluttajapankkia SNSL:n nettisivuilla.

Liiton uutiskirjeen kautta voit myös välittää viestiä avoinna olevista sirkusopettajan paikoista. Liitto järjestää myös ohjaajille suunnattuja koulutuksia, kts. koulutukset.

 

6. Verkostoidu

Yhteistyömahdollisuudet on syytä kartoittaa yli paikkakuntarajojen sekä musiikkiopistojen tai tanssin, teatterin, maskeerauksen (kauneudenhoitoalojen), eri liikuntaryhmien tai kuvataiteen parissa. Katso liiton nettisivuilta lähimmän tai muuten soveltuvimman jäsenyhteisön yhteystiedot ja kysy rohkeasti neuvoa.

 

KIRJALLISUUTTA:

Aulanko, Markku: Sirkus kouluun: virikkeitä lasten ja nuorten sirkustoimintaan.Helsinki: Koulun kerhokeskus, 1992.

Guy, Jean-Michel (toim.): Sirkuksen vallankumous. Cirko – Uuden sirkuksen keskus. Helsinki: Like, 2005

Heikkinen, Merja: Sirkus- ja estraditaiteilijat: raportti kyselytutkimuksesta.Helsinki: Taiteen keskustoimikunta, tutkimus- ja tiedotusyksikkö, 1999.

Hirn, Sven: Sirkus kiertää Suomea 1800-1914. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1982.

Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit : tivolitoimintaamme 1800-luvulla. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986.

Hirn, Yrjö:Leikkiä ja taidetta: muutamia lukuja lasten leluista, lauluista, tansseista ja pikku teattereista. Porvoo: WSOY, 1918

Hytti, Jukka: Teatterituottajan opas. Helsinki: Like, 2005 (Hakapaino).

Lehtonen, Eeva-Liisa: Sirkus, tivoli ja sirkustemput. Kirjall.1945-1987. Eeva-Liisa Lehtonen, 1988.

Loivamaa, Ismo: Teatteri kaunokirjallisuudessa: teatteri, baletti, ooppera, sirkus. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004 (Vantaa: Tikkurilan paino).

Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola: erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978. Turku: Turun yliopisto, 1983.

Orlando, Henning: Sirkus: muistelmia. Jyväskylä: Gummerus, 1946.

Purovaara, Tomi: Ihmeen väkeä! : suomalaisen sirkuksen sankaritarinoita. Sirkuksen tiedotuskeskus. Helsinki: Like, 2008.

Purovaara, Tomi:Nykysirkus: aarteita, avaimia ja arvoituksia. Cirko-Uuden sirkuksen keskus. Helsinki: Like, 2005 (Hakapaino)

Rinnevuori, Mikko: Lattia-akrobatian perusteet. Helsinki: Suomen Nuorisosirkusliitto, 2014. (Tilaustiedot täällä!)

Silvanto, Satu (toim.): Festivaalien Helsinki: urbaanin festivaalikulttuurin kehitys, tekijät ja kokijat. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2007.

Taivalsaari, Eero: Sirkuselämää: suomalainen sirkus kautta aikojen. Helsinki: Otava, 2006.

 

LINKKEJÄ:

Täältä löytyy opettajan oheismateriaalia sekä menetelmäoppaita:

www.tampere.fi/taidekaari

Sirkuksen tiedotuskeskus

 

Sirkusalan järjestöjä:

Suomen Nuorisosirkusliitto ry

Teatteri- ja mediatyöntekijät ry (TeMe)

Esiintyvät taiteilijat ry

Suomen Taikurit ry

Suomen Taikapiiri

 

APURAHAHAKUJA

(hakuajat voivat vaihdella vuosittain)

kts. myös apurahoja jakavien säätiöiden Aurora-tietokanta ja järjestötietopalvelu Jelli

Tammikuu – Helmikuu

OKM avustukset nuorisotilojen hankkimiseen, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen.
OKM avustukset lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan
Stiftelsen 7:nde mars fonden
-Suomen Kulttuurirahasto maakuntarahastojen hakuaika
Alli Paasikiven säätiö

Maaliskuu

Taiteen edistämiskeskus: lastenkulttuuri

Toukokuu
Wihurin rahasto
-Kalevala Korun Kulttuurisäätiö

Elokuu

Kordelinin rahasto
-Kansan Sivistysrahasto

Syyskuu

-Taiteen edistämiskeskuksen avustus pohjoismaiseen tai EU-kulttuuriyhteistyöhön
-Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö (edistää lasten ja vanhusten henkistä ja ruumiillista hyvinvointia), syyskuun puoliväli
-Olvi-säätiö

Lokakuu

-Taiteen edistämiskeskuksen aluetoimipisteiden lastenkulttuurin kohdeapurahat ja avustukset yhteisöille
-OKM valtakunnallinen kulttuuritapahtuma
-SKR keskusrahaston apurahahaku

Marraskuu
-Ragnar Ekbergin säätiö perhetyöhön ja lapsien hädän lievittämiseen

Muut:

-Taiteen edistämiskeskuksen matka-apurahat, haku 4 krt vuodessa
-Kulturkontaktnord.org. Liikkuvuusohjelma oleskeluun Pohjoismaisssa 17 vrk
-OKM nuorisotyön valtakunnalliset kehittämishankkeet, haku ympäri vuoden
Majaoja-säätiö (tukee suomalaista kulttuurielämää sen kaikissa ilmenemismuodoissa, ei jokavuotista hakua)
– EU:n Erasmus+-ohjelman hakukierrokset