Mitä on sosiaalinen sirkus?

Sosiaalinen sirkus on sirkustoimintaa, jossa sirkus toimii välineenä muiden taitojen tai tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy tai vuorovaikutuksen tukeminen. Suomessa sosiaalista sirkusta on toteutettu ja kehitetty suunnitelmallisesti noin kymmenen vuotta.

Sosiaalisen sirkuksen toiminnan suunnittelussa korostuvat osallistujaryhmän toimintakyvyn, kiinnostuksenkohteiden sekä valmiuksien huomioiminen ja toisaalta osallistumisen esteiden poistamiseen. Sovellettuna sirkus sopii kaikille: hyviä tuloksia on muun muassa näkövammaisten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, päihdekuntoutujien, kehitysvammaisten ja ikäihmisten sirkustoiminnasta. Sirkus sopiikin mitä erilaisimmille ryhmille tai yksilöille ikään, sukupuoleen, tuen tarpeeseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Sirkuslajeja on monia, joten eri lajien joukosta voi löytää jokaiselle sopivan lajin. Yhteisöllisyys, erilaisuus ja erityisyys ovat sirkuksen parissa juhlittuja asioita.

Kansainvälisesti sosiaalisen sirkuksen kenttä on laaja ja monipuolinen. Sosiaalisen sirkuksen määritelmät voivat poiketa eri maissa – toisissa korostetaan esimerkiksi syrjäytymisen torjuntaa ja erotetaan fyysistä tukea tarvitsevat omaksi kategoriakseen (esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa). Erilaista sosiaalisen sirkuksen toimintaa on ainakin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Venäjällä, Afrikassa ja Lähi-idässä.  Lisäksi joissakin maissa on myös perustettu erilaisia sosiaalisen sirkuksen koulutusohjelmia ja organisaatioita.

Sosiaaliselle sirkukselle myönnettiin Nuorisotyön menetelmä -palkinto mielenterveyden edistäjänä Nuorisotyönviikolla 2019. Tunnustuksen myönsi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.

Suomen Nuorisosirkusliiton sosiaalisen sirkuksen jaosto

Sosiaalisen sirkuksen edistämisestä liiton piirissä vastaa vuonna 2015 perustettu sosiaalisen sirkuksen jaosto. Toiminnan tarkoituksena on edistää sirkuksen soveltavaa käyttöä ja sirkustoiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä harrastajien tasavertaista asemaa.

Sosiaalisen sirkuksen jaostoon kuuluvat vuonna 2019 Lari Aaltonen (Sorin Sirkus, Tampere), Pilvi Kuitu (Kulttuurikeskus PiiPoo, Lempäälä), Silja Kyytinen (Sirkus Magenta, Helsinki), Jenna Teinilä (LifeCircus Tampere), Marja “Malla” Hannula (Mallan kiertävä minisirkus, Ylivieska), Laura Sariola (Kulttuurikeskus Pii Poo/Sirkus Supiainen) ja Pablo Alvarez (Circo Criollo, Helsinki).

Hankkeita:

Taide in Action -hanke (2016–2017) keskittyi turvapaikanhakijanuorten aktivoimiseen sirkuksen ja taiteen keinoin. Liitto osallistui osakoordinaattorina Kulttuurikeskus PiiPoon koordinoimaan valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa järjestettiin sirkus- ja taidetoimintaa nuorille turvapaikanhakijoille. Liiton vastuulla oli hankkeen koulutusten järjestäminen sekä hankkeen viestinnästä vastaaminen.

Helmikuussa 2019 järjestettiin valtakunnallinen yhteisötaiteen päivä yhteistyössä Taikusydämen, Annantalon ja Kulttuurikeskus Pii Poon kanssa.

Sirkuksesta siivet elämään -hanketta (2017-2020) koordinoi Lasten ja nuorten säätiö. Nuorisosirkusliitto vastaa hankkeen koulutuksista. Lue lisää hankkeen koulutuksista täällä.

Sosiaalinen sirkus Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöissä

Useat liiton jäsenyhteisöt toteuttavat sosiaalisen sirkuksen toimintaa ympäri Suomea ja ovat olleet mukana sen kehittämisessä. Jäsenyhteisöistä osa on ollut mukana Sosiaalinen sirkus -hankkeessa (2009–2011) ja Vaikuttava sirkus -hankkeessa (2011–2014), joita molempia hallinnoi Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus.

Liitto tukee sosiaalisen sirkuksen ryhmien juurtumista sekä yhteistoimintaa kaikkien harrastajaryhmien välillä. Liitto tukee ja kannustaa jäseniään tavoitteelliseen alan kehitystyöhön.

Esimerkkejä Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöjen sosiaalisen sirkuksen toiminnasta:

Sorin Sirkus (Tampere) mm. erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret aikuiset, vangit, koulujen erityisluokat, maahanmuuttajaluokat, vastaanottokeskusten asiakkaat, tuen tarpeessa olevat lapsiperheet sekä toimintaterapian piirissä olevat lapset ja nuoret

Sirkus Magenta (Helsinki) – mm. perhesirkus, vauva- ja taaperosirkus, erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret aikuiset, maahanmuuttajataustaiset nuoret, vastaanottokeskusten asiakkaat, tuen tarpeessa olevat lapsiperheet, erityislapset, vammaisryhmät, ikäihmiset, koulutukset opetus-, sosiaali- ja terveysalojen henkilökunnille, työhyvinvointi.

Oulun Tähtisirkus (Oulu)

Piste Kollektiivi (Rovaniemi) – ikäihmisten ja muistisairaiden monitaiteiset ryhmät, neuvolasirkusryhmät, maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmät, yhteisötanssiprojektit, erityisryhmille suunnatut teatteri-, sirkus- ja tanssiryhmät

Kulttuurikeskus PiiPoo (Lempäälä) – mm. ikäsirkusprojektit, perhesirkus, vauva- ja taaperosirkus, näkövammaisten lasten Temppusirkus, ”sirkusta soveltaen”  mm. eri vammaryhmien parissa, inkluusiomuotoiset sirkusleirit, sirkusta vastaanottokeskuksissa

Espoon sirkus- ja teatterikoulu ESKO (Espoo)

LifeCircus (Tampere) – mm. koko perheen sirkus, vauvasirkus, taaperosirkus, tuen tarpeessa ja toimintaterapian piirissä olevat perheet, lapset, nuoret ja aikuiset. Työhyvinvointikoulutukset, luennot ja työpajat sekä uudet toimintamallit, koulutukset taiteen keinoin mm. sosiaali ja terveyspuolelle, varhaiskasvatukseen sekä kouluille

Sirkuskoulu Kuu (Kokkola) – kehitysvammaiset, ensi- ja turvakodilla vauvasirkus, maahanmuuttajat ja pakolaistaustaiset (ml. kielikurssit). Myös mielenterveyskuntoutus ja sairaalan lastenosasto vierailujen kohteena sekä vähävaraisten perheiden järjestö HOPE ry. Sirkusleirit, työpajat, teemapäivät ja luennot.

Materiaaleja

Lisää tietoa sosiaalisesta sirkuksesta ja tukea toimintaan löydät täältä.

Tutustu sosiaaliseen sirkukseen Sorin Sirkuksen tekemän videon kautta: