Mitä on sosiaalinen sirkus?
Sosiaalinen sirkus on sirkustoimintaa, jossa sirkus toimii välineenä muiden taitojen tai tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi osallisuuden ja toimijuuden tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy tai vuorovaikutuksen tukeminen. Suomessa sosiaalista sirkusta on toteutettu ja kehitetty suunnitelmallisesti noin kymmenen vuotta.
Sosiaalisen sirkuksen toiminnan suunnittelussa korostuvat osallistujaryhmän toimintakyvyn, kiinnostuksenkohteiden sekä valmiuksien huomioiminen ja toisaalta osallistumisen esteiden poistamiseen. Sovellettuna sirkus sopii kaikille: hyviä tuloksia on muun muassa näkövammaisten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, päihdekuntoutujien, kehitysvammaisten ja ikäihmisten sirkustoiminnasta. Sirkus sopiikin mitä erilaisimmille ryhmille tai yksilöille ikään, sukupuoleen, tuen tarpeeseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Sirkuslajeja on monia, joten eri lajien joukosta voi löytää jokaiselle sopivan lajin. Yhteisöllisyys, erilaisuus ja erityisyys ovat sirkuksen parissa juhlittuja asioita.
Kansainvälisesti sosiaalisen sirkuksen kenttä on laaja ja monipuolinen. Sosiaalisen sirkuksen määritelmät voivat poiketa eri maissa – toisissa korostetaan esimerkiksi syrjäytymisen torjuntaa ja erotetaan fyysistä tukea tarvitsevat omaksi kategoriakseen (esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa). Erilaista sosiaalisen sirkuksen toimintaa on ainakin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Venäjällä, Afrikassa ja Lähi-idässä. Lisäksi joissakin maissa on myös perustettu erilaisia sosiaalisen sirkuksen koulutusohjelmia ja organisaatioita.
Sosiaaliselle sirkukselle myönnettiin Nuorisotyön menetelmä -palkinto mielenterveyden edistäjänä Nuorisotyönviikolla 2019. Tunnustuksen myönsi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Sosiaalinen sirkus Suomen Nuorisosirkusliiton toiminnassa
Nuorisosirkusliitto järjestää vuosittain sosiaalisen sirkuksen ohjaajille suunnattuja tapahtumia ja koulutuksia. Liiton järjestämään pedagogiseen sirkusohjaajakoulutukseen kuuluu vuodesta 2022 alkaen myös sosiaalisen sirkuksen jakso osana koulutuskokonaisuutta.
Sosiaalisen sirkuksen edistämisestä liiton piirissä vastaa vuonna 2015 perustettu sosiaalisen sirkuksen jaosto, jonkatavoitteena on edistää sosiaalisen sirkuksen asemaa ja tunnettuutta, sirkustoiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä harrastajien yhdenvertaista asemaa taidoista, taustoista tai toimintarajoitteista riippumatta. Sosiaalisen sirkuksen jaosto toimii alaa kehittävänä työryhmänä, joka työstää muun muassa yhteisiä hankeideoita ja ideoi konkreettista toimintaa sosiaalisen sirkuksen edistämiseksi ja sen näkyvyyden parantamiseksi. Jaosto kokoontuu virtuaalisesti parin kuukauden välein sekä 1–2 kertaa vuodessa kasvokkain. Liiton hallitus valitsee jaoston jäsenet hakemusten perusteella asiantuntemuksen sekä ryhmän mahdollisimman laajan monimuotoisuuden huomioiden.
Sosiaalisen sirkuksen jaostoon kuuluvat vuonna 2022 Lari Aaltonen (Sorin Sirkus, Tampere), Sara Airola (Sirkuskoulu Kuu, Kokkola), Leo Kaipiainen (Sirkus Magenta, Helsinki), Kaisa Kortesoja (KorentoArt), Pilvi Kuitu (Kulttuurikeskus PiiPoo, Lempäälä), Silja Kyytinen (Sirkus Magenta, Helsinki) ja Katja Timlin (Sorin Sirkus, Tampere).
Nuorisosirkusliitto on ollut mukana myös sosiaalisen sirkuksen valtakunnallisissa hankkeissa. Taide in Action -hanke (2016–2017) keskittyi turvapaikanhakijanuorten aktivoimiseen sirkuksen ja taiteen keinoin. Sirkuksesta siivet elämään -hanketta (2017-2020) koordinoi Lasten ja nuorten säätiö ja Nuorisosirkusliitto vastasi hankkeen koulutuksista. Hankkeessa julkaistu materiaalipaketti löytyy Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuilta.
Sosiaalinen sirkus Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöissä
Useat liiton jäsenyhteisöt toteuttavat sosiaalisen sirkuksen toimintaa ympäri Suomea ja ovat olleet mukana sen kehittämisessä. Jäsenyhteisöistä osa on ollut mukana Sosiaalinen sirkus -hankkeessa (2009–2011) ja Vaikuttava sirkus -hankkeessa (2011–2014), joiden myötä sosiaalisen sirkuksen toiminta Suomessa käynnistyi ja joita molempia hallinnoi Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus. Hankkeiden julkaisut löydät Verkkoaineistoja-sivulta.
Liitto tukee sosiaalisen sirkuksen ryhmien juurtumista sekä yhteistoimintaa kaikkien harrastajaryhmien välillä. Liitto tukee ja kannustaa jäseniään tavoitteelliseen alan kehitystyöhön.
Esimerkkejä Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöjen sosiaalisen sirkuksen toiminnasta:
Sorin Sirkus (Tampere) – mm. erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret aikuiset, vangit, koulujen erityisluokat, maahanmuuttajaluokat, vastaanottokeskusten asiakkaat, tuen tarpeessa olevat lapsiperheet sekä toimintaterapian piirissä olevat lapset ja nuoret
Sirkus Magenta (Helsinki) – mm. perhesirkus, vauva- ja taaperosirkus, erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret aikuiset, maahanmuuttajataustaiset nuoret, vastaanottokeskusten asiakkaat, tuen tarpeessa olevat lapsiperheet, erityislapset, vammaisryhmät, ikäihmiset, koulutukset opetus-, sosiaali- ja terveysalojen henkilökunnille, työhyvinvointi.
Oulun Tähtisirkus (Oulu)
Piste Kollektiivi (Rovaniemi) – ikäihmisten ja muistisairaiden monitaiteiset ryhmät, neuvolasirkusryhmät, maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmät, yhteisötanssiprojektit, erityisryhmille suunnatut teatteri-, sirkus- ja tanssiryhmät
Kulttuurikeskus PiiPoo (Lempäälä) – mm. ikäsirkusprojektit, perhesirkus, vauva- ja taaperosirkus, näkövammaisten lasten Temppusirkus, ”sirkusta soveltaen” mm. eri vammaryhmien parissa, inkluusiomuotoiset sirkusleirit, sirkusta vastaanottokeskuksissa
Espoon sirkus- ja teatterikoulu ESKO (Espoo)
Sirkuskoulu Kuu (Kokkola) – kehitysvammaiset, ensi- ja turvakodilla vauvasirkus, maahanmuuttajat ja pakolaistaustaiset (ml. kielikurssit). Myös mielenterveyskuntoutus ja sairaalan lastenosasto vierailujen kohteena sekä vähävaraisten perheiden järjestö HOPE ry. Sirkusleirit, työpajat, teemapäivät ja luennot.
Materiaaleja
Lisää tietoa sosiaalisesta sirkuksesta ja tukea toimintaan löydät täältä.
Tutustu sosiaaliseen sirkukseen Sorin Sirkuksen tekemän videon kautta:
