Opas nuorisosirkustoiminnan käynnistämiseen
Tämän oppaan tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen tietoa sekä linkkejä lisätiedon hakemiseen. Syvempää tietoutta muun muassa lajeista ja esiintymisestä löydät Pienestä Sirkusoppaasta.
Suomen Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöistä osalla on pitkät perinteet yhteistyön tekemisestä, joten neuvoja kannattaa kysellä rohkeasti. Tärkeintä on halu kokeilla ja oppia uutta, kaikki muu tulee yrityksen ja erehdyksen kautta rutiiniksi muodostumisen myötä. Jokainen on joskus ollut ensikertalainen niin sirkusharrastuksen kuin toiminnan aloittamisenkin parissa.
Lähde liikkeelle miettimällä:
1. Sirkuskerho vai -koulu?
Millaista sirkustoimintaa haluat järjestää ja minkä tarpeen pohjalle? Onko se yleistä kerhotoimintaa, liikuntaa, harrastusta, nuorisotyötä vai taidetta? Vai onko pidemmän tähtäimen tavoitteena järjestää taiteen perusopetusta? Tämä määrittää myös pitkälle sitä, mitä rahoitusta/tukea voit hakea. Kaupunkien nuoriso-, liikunta-, opetus- ja kulttuuritoimilta voi hakea rahoitusta sen perusteella, minkä alaisuuteen määrittelet kerhotoiminnan kuuluvan. Eri kunnat ja kaupungit myöntävät rahoitusta eri perustein, joten kannattaa tutustua muiden paikallisten kerhojen rahoituskanaviin.
2. Millainen toimintamuoto olisi sopivin?
Monet Suomen Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöistä toimivat yhdistyspohjalta. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan kolme perustajajäsentä. Yhdistystoiminnasta lisää tietoa löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta.
Vaihtoehtona on perustaa yritys. Yritysmalleista soveltuvin on toiminimellä toimiminen, mutta osakeyhtiö tai osuuskuntakaan eivät ole poissuljettuja. Huomioi, että usein vain yhdistys voi hakea apurahoja!
3. Käytännön työn onnistuminen vaatii monia yksinkertaisia asioita:
– Toimivat tilat (treenaus-, pesu- sekä harjoitustilat, sähkö, vesi, ota huomioon tilan korkeus), joiden vuokrausta voi tiedustella esimerkiksi paikalliselta liikuntatoimelta, seurantalolta tai urheiluhallilta.
– Välineistö; osan välineistöstä voi tuottaa itse (katso ohjeita Nuorisoseurojen Tee se itse sirkusvälineet -oppaasta tai Louhimon Sirkusvälineiden rakennusoppaasta) tai lainata tai hankkia edullisesti toisesta nuorisosirkuksesta (esimerkiksi heidän uusiessa kalustoaan).
Sirkusvälineitä myyviä liikkeitä ja muita tahoja, joiden kautta liiton jäsenyhteisöt ovat hankkineet välineitä, on koottu tähän listaan: Sirkustarvikkeiden hankintapaikkoja
– Markkinointi, tiedotus sekä vakuutukset (järjestäjän vakuutus kattaa välineet, ryhmävakuutus harrastajille, kannattaa myös kannustaa vanhempia hankkimaan lapsille kattava tapaturmavakuutus)
– Ensiaputaidot ja ensiapupakkaus. Vaikkei mitään vakavampaa tapaturmaa sattuisi, pienetkin venähdykset ja tärähdyksetkin vaativat nopeaa ensiapua.
4. Toiminnan rahoitus
Pitkäaikainen rahoitus on hyvä miettiä kuntoon. Tulonlähteitä ovat mm. osallistumismaksut, esityspalkkiot ja avustukset. Ota selvää, miten muut samalla paikkakunnalla toimivat kerhot on rahoitettu. Montaa yhdistystä pyöritetään alkuun talkoovoimin, joten kannusta harrastajien vanhempia mukaan toimintaan.
Toimintaan voi hakea myös rahoitusta tai avustuksia erilaisilta säätiöiltä, rahastoilta, yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä, Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, kunnilta ja Taiteen edistämiskeskukselta. Lisää apurahahauista linkeissä.
Avustushakemukseen kannattaa panostaa ja jos mahdollista, hakea oppia hakemuksen jo tehneeltä. Kysy lisää Suomen Nuorisosirkusliiton toimistolta myös järjestöjen välisestä kummitoiminnasta. Työmarkkinatuki toimii joissain tilanteissa työllistäjänä, ja nuoria palkatessasi kannattaa varmistaa, olisiko mahdollista saada palkkaukseen tukea esimerkiksi ELY-keskuksilta tai TE-toimistoista. Hyödynnä lisäksi mahdolliset monikielisyyden tai erityisryhmien tukemisen kautta saatavat avustukset.
Kannattaa olla yhteydessä myös oman kunnan yhteyshenkilöön liittyen harrastamisen Suomen malliin. Kunnat voivat hakea rahoitusta harrastamisen Suomen mallin kerhojen järjestämiseen ja ostaa kerhotoimintaa ostopalveluna esimerkiksi harrastuksen järjestäjältä. Osallistujille Suomen mallin kerhot ovat maksuttomia.
5. Mistä opettajat?
Ota yhteyttä lähimpään Suomen Nuorisosirkusliiton jäsenyhteisöön ja kysy yhteistyömahdollisuudesta. Monilla jäsenyhteisöillä on yhteisiä opettajia.
Liiton uutiskirjeen kautta voit myös välittää viestiä avoinna olevista sirkusopettajan paikoista. Liitto järjestää myös ohjaajille suunnattuja koulutuksia, kts. koulutukset.
6. Verkostoidu
Yhteistyömahdollisuudet on syytä kartoittaa yli paikkakuntarajojen sekä musiikkiopistojen tai tanssin, teatterin, maskeerauksen (kauneudenhoitoalojen), eri liikuntaryhmien tai kuvataiteen parissa. Katso liiton nettisivuilta lähimmän tai muuten soveltuvimman jäsenyhteisön yhteystiedot ja kysy rohkeasti neuvoa.
Kirjallisuutta:
Aulanko, Markku: Sirkus kouluun: virikkeitä lasten ja nuorten sirkustoimintaan.Helsinki: Koulun kerhokeskus, 1992.
Guy, Jean-Michel (toim.): Sirkuksen vallankumous. Cirko – Uuden sirkuksen keskus. Helsinki: Like, 2005
Heikkinen, Merja: Sirkus- ja estraditaiteilijat: raportti kyselytutkimuksesta. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta, tutkimus- ja tiedotusyksikkö, 1999.
Hirn, Sven: Sirkus kiertää Suomea 1800-1914. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1982.
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit : tivolitoimintaamme 1800-luvulla. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986.
Hirn, Yrjö: Leikkiä ja taidetta: muutamia lukuja lasten leluista, lauluista, tansseista ja pikku teattereista. Porvoo: WSOY, 1918
Hytti, Jukka: Teatterituottajan opas. Helsinki: Like, 2005 (Hakapaino).
Lehtonen, Eeva-Liisa: Sirkus, tivoli ja sirkustemput. Kirjall.1945-1987. Eeva-Liisa Lehtonen, 1988.
Loivamaa, Ismo: Teatteri kaunokirjallisuudessa: teatteri, baletti, ooppera, sirkus. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004 (Vantaa: Tikkurilan paino).
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola: erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978. Turku: Turun yliopisto, 1983.
Orlando, Henning: Sirkus: muistelmia. Jyväskylä: Gummerus, 1946.
Purovaara, Tomi: Ihmeen väkeä! : suomalaisen sirkuksen sankaritarinoita. Sirkuksen tiedotuskeskus. Helsinki: Like, 2008.
Purovaara, Tomi: Nykysirkus: aarteita, avaimia ja arvoituksia. Cirko-Uuden sirkuksen keskus. Helsinki: Like, 2005 (Hakapaino)
Rinnevuori, Mikko: Lattia-akrobatian perusteet. Helsinki: Suomen Nuorisosirkusliitto, 2014. (Kirjan voit tilata liiton nettikaupasta)
Silvanto, Satu (toim.): Festivaalien Helsinki: urbaanin festivaalikulttuurin kehitys, tekijät ja kokijat. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2007.
Taivalsaari, Eero: Sirkuselämää: suomalainen sirkus kautta aikojen. Helsinki: Otava, 2006.
Linkkejä:
Opettajan oheismateriaalia sekä menetelmäoppaita:
Verkkoaineistoja liiton nettisivuilla
Kirjoja ja kortteja sirkusopetuksen tueksi liiton verkkokaupassa
Sirkusalan järjestöjä:
Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry
Teatteri- ja mediatyöntekijät ry (TeMe) / Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST
Apurahahakuja
Huomaa, että hakuajat voivat vaihdella vuosittain.
Teatterin tiedotuskeskuksen Apurahavahti-palvelu
Kulttuurialan rahoitushakuja Taidejakulttuuri.fi-sivustolla
Apurahoja jakavien säätiöiden Aurora-tietokanta
Valtion rahoitukset, AVIt ja ELYt
– OKM, hankeavustukset lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan; avustukset nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämiseen; taiteen perusopetuksen valtionavustukset
– Taiteen edistämiskeskus: lastenkulttuurin erityisavustukset; avustukset kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan; avustukset osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen
Säätiöitä
–Suomen Kulttuurirahasto (keskusrahaston apurahahaku lokakuussa, maakuntarahastot tammi-helmikuussa)
–Alli Paasikiven säätiö
-Stiftelsen 7:nde mars fonden (haku tammikuussa)
–Olvi-säätiö (haku maalis- ja syyskuussa)
–Wihurin rahasto
-Kalevala Korun Kulttuurisäätiö
–Kordelinin rahasto
-Kansan Sivistysrahasto
-Ragnar Ekbergin säätiö perhetyöhön ja lapsien hädän lievittämiseen
-Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö (edistää lasten ja vanhusten henkistä ja ruumiillista hyvinvointia), syyskuun puoliväli
–Majaoja-säätiö (ei jokavuotista hakua)
Kansainväliset avustukset
Nuori Kulttuuri -matka-avustukset (Nuori Kulttuuri -tapahtumiin osallistuneille ryhmille)
Pohjoismainen kulttuuripiste
Pohjoismainen kulttuurirahasto
EU:n Erasmus+-nuoriso-ohjelmat
